Vuoden 2021 käynnistyessä Muuttomoottori-hankkeen tutkimustyö on pääosin tehty. Olemme tutkineet seudun veto- ja pitovoimaa työikäisten tulo-, lähtö- ja paluumuuttajien, seudulla ammattiin opiskelevien nuorten sekä kansainvälisen työvoiman näkökulmista. Nyt käynnistyvä seudun kehittämistyötä tukeva keskustelu ja tässä esitetyt kehittämisehdotukset kohdistuvat aluksi kahteen edellä mainittuun ryhmään. Kansainvälistä työvoimaa käsittelevät tulokset ja kehittämisehdotukset esitetään erikseen myöhemmin keväällä. Tämä blogi taustoittaa hankkeen kehittämisehdotusten roolia seudun muutospolkujen rakentajana ja kuvaa lyhyesti vuoden 2021 askelmerkit.

K8-seudulla muuttoliikkeen haasteena on yksinkertaistaen työikäisen väestön väheneminen useimmissa seudun kunnissa nyt ja tulevaisuudessa. Seinäjoki on kasvanut jo vuosikymmeniä ja myös naapurikunnista lähimmät eli Ilmajoki ja Lapua ovat pysyneet pitkään pääsääntöisesti kasvu-uralla. Samanaikaisesti seudun muut kunnat menettävät kuitenkin väestöään. Muuttoliikkeen osalta tavoite onkin selkeä. Seinäjoen muuttovoitosta merkittävä osa tulee lähiseuduilta, joten seudun elinvoiman kannalta sen olisi kyettävä houkuttelemaan tulijoita entistä laajemmin myös maakunnan ulkopuolelta. Samalla seudun työikäistä väestöä menettävien kuntien olisi kyettävä hillitsemään poismuuttoa omilta alueiltaan, mukaan lukien muuttoliike Seinäjoelle. Olisi siis lisättävä seudun veto- ja pitovoimaa. Haaste on tyypillinen monilla seuduilla ja liittyy kiinteästi Suomen väestö- ja kaupungistumiskehitykseen.

Tässä yhteydessä Seinäjokea voidaan kuitenkin pitää jopa menestystarinana keskisuurten kaupunkien joukossa sen vuosikymmeniä kestäneen kasvun vuoksi ja myös seudulla pitkään kasvu-uralla olleiden Ilmajoen ja Lapuan vuoksi. Kehityksen suuntaamisessa on siis kyse tämän polun vahvistamisesta ja kasvun laajentamisesta myös muihin seudun kuntiin. Ikäluokkien pienentyessä ja väestön keskittyessä suurille kaupunkiseuduille näyttää keskikokoisten seutujen tulevaisuus kuitenkin vähintäänkin haasteellisilta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (2019) vuonna 2040 Suomessa on vain kolme elinvoimaltaan kasvavaa maakuntaa ja Etelä-Pohjanmaalla ainoa kasvava kunta on Seinäjoki. Väestörakenteesta johtuen kotimaisen muuttoliikkeen myötä tapahtuva työikäisen väestön kasvu seudulla lienee parhaimmillaankin hyvin maltillista.

Maan sisäinen muuttoliike voidaan nähdä järjestelmänä, jota ohjaavat suurelta osin sen keskeiset alajärjestelmät. Näiden puitteissa yksilöt tekevät muuttopäätöksiään eri elämänvaiheissa. Tällaisia muuttoliikettä ohjaavia alajärjestelmiä ovat työ- ja koulutusmarkkinat, sosiaaliset verkostot, asumismahdollisuudet ja palvelut sekä seudun kulttuuri. Järjestelmät limittyvät ja vaikuttavat toisiinsa monin tavoin. Tyypillisesti kaikille järjestelmille muodostuvat ajan myötä omat perusrakenteensa, rutiininsa ja yhteisönsä, minkä vuoksi niitä on hankala muuttaa merkittävästi. Jotta koko muuttoliikejärjestelmässä voisi tapahtua merkittävä muutos, on muutosta ruokittava useammassa alajärjestelmässä yhtäaikaisesti.

Lähestymistapamme on lainattu viime vuosina laajasti käytetystä alue- ja järjestelmämuutosta koskevasta tutkimuksesta (’multilevel perspective’), jota on hyödynnetty laajasti erilaisissa järjestelmätason muutoksiin tähtäävissä kehittämisprosesseissa (’transition management’). Lähestymistapa pyrkii jäsentämään monimutkaisia ja epäselviä ongelmia ja helpottamaan kehittämistoimenpiteiden suuntaamista (kuva 1) Muuttoliikejärjestelmän muutos yksittäisen kaupunkiseudun näkökulmasta riippuu seudun toimijoiden kyvystä reagoida laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin ja luoda niitä hyödyntäviä, muuttoliikkeeseen vaikuttavia toimintamalleja.

Kuvan ylälaidassa olevat ”ylätason trendit” kuvaavat sellaisia suuria Suomessa ja maailmassa tapahtuvia muutoksia, joihin K8-seudun toimijat eivät juurikaan pysty vaikuttamaan, mutta jotka tuottavat varsin vahvan muutospaineen muuttoliikkeeseen. Tällaisia suuria trendejä ovat esimerkiksi väestön muuttuva huoltosuhde ja kaupungistuminen kansallisella tasolla. Ne ovat jo pitkään ohjanneet vähenevää työikäistä väestöä suurimmille kaupunkiseuduille. Digitalisaatio muokkaa työmarkkinoita ja irrottaa työn tekemisen aika- ja paikkasidonnaisuudesta. Covid-pandemia on kiihdyttänyt esimerkiksi etätyökäytäntöjä samalla kun se on aiheuttanut myös merkittävää hidastumista talouskasvulle ja luonut monia yhteiskunnallisia haasteita.

Kuvan keskiosa kuvaa nykyisen muuttoliikejärjestelmän vallitsevaa tilaa sekä siihen liittyviä keskeisiä rakenteita. Alueellisesti keskittynyt työ- ja koulutusjärjestelmä ohjaa monin tavoin yksilöiden, erityisesti korkeaa osaamista havittelevien tai sitä omaavien yksilöiden, muuttoa suurille kaupunkiseuduille. Eteläpohjalainen kulttuuri ja sen pitovoima, puolestaan vetää monia paluumuuttajia takaisin suurilta kaupunkiseuduilta, mutta toisaalta suurten kaupunkiseutujen avoin ja monimuotoinen kulttuuri viehättää yhä useampia kohderyhmiä: kaupungistumisen “positiivisen kasvun tarinan” oppivat yhä useammat. Yhdyskuntarakenteen keskittyessä palvelut monipuolistuva suurissa kaupungeissa, mutta samalla myös asumisen hinta nousee. Monipaikkainen asuminen ja covid-vuoden vaikutukset voivat osaltaan muokata asumisen käytäntöjä, kun kaupungin palvelut ja sosiaalisten kohtaamisten mahdollisuudet eivät enää tuota totuttua elämänlaatua.   Järjestelmämuutoksessa rakenteet, jotka edustavat vallitsevaa tilaa, pyrkivät usein vastustamaan muutosta. Esimerkiksi korkeakoulutusjärjestelmä ei ole helposti jakamassa resurssejaan ja valtaansa uusille alueille ja toimijoille, tai paikallinen kulttuuri ei mukaudu mukisematta uusien tulijoiden arvoihin ja toimintatapoihin. Koska instituutiot vastustavat muutosta ja pyrkivät pitämään vallitsevan tilan vakaana, yksittäiset muutokset eivät useinkaan riitä muuttamaan järjestelmää.

Muutoksen todennäköisyys kuitenkin kasvaa, jos kyetään vastaamaan ylätason trendien avaamiin mahdollisuuksien ikkunoihin järjestelmällisesti uusilla, kilpailukykyisillä ja riittävän valmiilla toimintamalleilla. Ne pyrkivät korvaamaan olemassa olevia toimintatapoja, rutiineja ja rakenteita, jotka estävät tai hidastavat seudulle positiivista muuttoliikettä. Usein tällaisia toimintatapoja ja nousevia kehityspolkuja joudutaan ”hautomaan” keinotekoisesti, koska ympäristö ei ole niiden kasvusta ja kehityksestä kovinkaan kiinnostunut.

Kuvan alaosassa on kuvattuna tunnistetut nousevat – mutta vielä toistaiseksi melko näkymättömiin jääneet – kehityspolut, jotka tarjoavat ratkaisuja melko tuttuihin ongelmiin. Muuttoliikejärjestelmää ja sitä ohjaavia vakiintuneita rakenteita voidaan pyrkiä muuttamaan uudistamalla yhtäaikaisesti useampia vallitsevia käytäntöjä ja toimintatapoja.  Kehityspolut, jotka eivät (vielä) ole seudun toimintaa määrittäviä toimintamalleja, vastaavat kuitenkin selvästi ylätason kasvaviin trendeihin. Näitä kehityspolkuja vahvistamalla muuttoliikettä ohjaavat rakenteet voivat mahdollisesti muuttua ja tehdä muuttoliikejärjestelmän toiminnasta seudun kannalta suotuisampaa. Näin ollen kehittämisehdotukset pyrkivät ratkaisemaan tunnistettuja haasteita näitä kehityspolkuja vahvistamalla. Kuvassa 1 on mukana myös kansaväliseen työvoimaan liittyvät toimenpiteet, mutta toistaiseksi käsillä olevat politiikkasuosituspaperit 2 ja 3 kohdistuvat kotimaisen muuttoliikkeen suuntaamiseen.

Kehittämisen kohteet ovat:

Työmarkkinoiden kehittäminen niin, että ne mahdollistavat entistä useammin myös korkeakoulutettujen tai muuta erityisosaamista omaavien jäämisen, muuttamisen tai palaamisen seudulle. Tähän voidaan pyrkiä vahvistamalla seudun liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien osaamista ja suuntaamalla niitä entistä enemmän kasvaville markkinoille, joita erilaiset ”kestävyyden” määrittämät tavoitteet ja rajoitteet globaalisti asettavat (esim. ’sustainable development goals’).

Koulutuksen kehittäminen niin, että se seudulta täytyy yhä harvemmin lähteä ja sinne halutaan yhä useammin tulla korkeakoulutuksen vuoksi. Olennaista ovat koulutusmahdollisuudet seudulla, ei vain Seinäjoelle, vaan laajemmin seudulle. Tähän etäopetusteknologia ja osaaminen luovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös monet muut koulutukseen liittyvät innovatiiviset toimintamallit on tarkoituksenmukaista hyödyntää.

Asuin- ja palveluympäristön kehittäminen vastaamaan useampien paluumuuttajien myös uusien tulijoiden kaupunkilaistuneita tarpeita. Halukkuus yhdistää urbaaneja elementtejä maaseudun rauhaan (urbaanit kylät) sekä lasten hyvinvoinnin korostaminen perhesuhteiden muuttuessa sekä mahdollisuus liikkua seudulla joustavasti ilman omaa autoa ovat nousevia kehityspolkuja, joita vahvistamalla luodaan sitouttavaa ja vetovoimaista asuin- ja palveluympäristöä.

Paikalliskulttuurissa ”moderni pohjalaisuus” vahvistumassa. Se on eteenpäin menevä ja uudistusmyönteinen sekä samalla uusille tulijoille ja ajatuksille avoimempi katsantokanta kuin “perinteinen” pohjalaisuus. Avoimuutta, kaupunkielämää ja perinteistä pohjalaista yritteliäisyyttä arvostava kulttuuri on vahvuus, jonka puitteissa muutosta voidaan edistää. Modernit pohjalaiset tuovat seudulle kehitystä ja uusintavat pohjalaista tarinaa.

Lopuksi voidaan myös kysyä, miksi järjestelmää pitäisi muuttaa?  Väitämme, että muuttoliikejärjestelmä ohjaa ja rajaa voimakkaasti ihmisten valintoja. Suuri osa suomalaisista ja valtaosa muuttomoottorihankkeen kyselyyn vastanneista K8-seudun asukkaista nimeää ihanneasuinympäristökseen pienen tai keskisuuren kaupungin (alle 100 000 asukasta). Tästä huolimatta monet päätyvät muuttamaan suurille kaupunkiseuduille, erityisesti opiskelu- tai työpaikan perässä. Tämä luo vahvoja sosiaalisia verkostoja sekä kysynnän kasvua näillä seuduilla ja edelleen vahvistaa muuttoliikkeen suuntaa. Ihmiset joutuvat ”pakkomuuttamaan” pois niiltä seuduilta, jotka he nimeävät tosiasiallisiksi ihanneasuinympäristöikseen. Yhteiskunnan lähtökohtana tulisi olla sen jäsenten toiveet ja arvostukset. Perusteita pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehittämiseksi löytyy siis demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä, alueellisten erojen hillitsemisen ja paikallisten kasvuhalujen ohella.  Argumentin ydin on ihmisten mahdollisuudessa valita asuinseutunsa ja yhteisönsä vapaasti.

Muuttomoottori -hankkeen tuottamat kehitysehdotukset kohdistuvat ensisijaisesti K8-kaupunkiseudulle. Pyrimme avaamaan uusia kehityspolkuja, jotta työikäistä väestöä, nuoria opiskelijoita ja kansainvälisiä muuttajia ohjautuisi seudulle tulevaisuudessa enemmän. Nyt tavoitteena on seudun tulevaisuutta koskevan keskustelun siirtäminen entistä voimakkaammin ongelmakeskeisestä näkökulmasta ratkaisukeskeiseen näkökulmaan. Haasteet ja ongelmat ovat jo hyvin tiedossa, ratkaisumalleja ja kehitysehdotuksia on rakennettu, nyt on aika alkaa keskustella siitä, millainen K8-seudun uusi tarina olisi tulevaisuudessa.

Vuoden 2021 aikana Muuttomoottori -tutkimushankkeessa alkaa laaja keskusteluvaihe, jossa hankkeen laatimista kehitysehdotuksista ja seudun tulevaisuudesta keskustellaan asukkaiden, virkamiesten ja muiden toimijoiden kanssa. Hanke on kerännyt tietoa ja jäsentänyt sitä eri sidosryhmien kanssa lukuisissa yksilö- ja ryhmätapaamisissa. Kehittämisehdotukset perustuvat muuttajien tulkintoihin ja usein myös tarpeisiin, jotka he ovat nimenneet suoraan. Tähän mennessä tehdyt kehitysehdotukset löytyvät oheisista politiikkasuosituksista keskeisten tutkimukseen perustuvien tulosten taustoittamina.

Politiikkasuosituksia 1/5: Kohderyhmät ja lähtökohdat veto- ja pitovoiman uudistamiselle
Politiikkasuosituksia 2/5: Työikäiset tulo-, paluu- ja lähtömuuttajat
Politiikkasuosituksia 3/5: K8-kaupunkiseudun nuoret opiskelijat

Nyt vuonna 2021 on tarkoitus keskustella siitä, miten seutua voidaan kehittää ja kuinka muuttoliikettä voidaan mahdollisesti uudelleenohjata alkavalla vuosikymmenellä? Minkälainen tulee seudun uusi tarina olemaan seuraavan vuosikymmenen aikana? Tarvitaanko tarkennettu visio ja uusia tulkintakehyksiä ja näitä toteuttavia toimenpiteitä? Mitä uusia kehityspolkuja seudulla pyritään avaamaan ja ketkä tulevat olemaan näiden polkujen keskeisiä toimijoita? Muuttomoottori -hanke toimii osaltaan muutosareenana, jonka puitteissa muutosta voidaan suunnata. Tätä keskustelua käydään täällä hankkeen blogissa sekä erikseen järjestettävissä avoimissa tilaisuuksissa.

Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestetään verkkoseminaarin muodossa torstaina 25.2.2021 klo 13.00-15:30:

Uusi yliopisto, urbaani kylä vai työmarkkinat osaajille? Mikä muuttaisi muuttoliikkeen suuntaa?
Muuttuvan muuttoliikkeen vuosikymmen -verkkoseminaarissa keskustellaan Siirtolaisuusinstituutin tuottamista kehitysehdotuksista, joilla pyritään vahvistamaan Seinäjoen kaupunkiseudun (K8) sekä laajemmin Etelä-Pohjanmaan veto- ja pitovoimaa työikäisen väestön ja nuorten silmissä. Seudun tulevaisuudesta ja uusista kehityspoluista käytävään keskusteluun osallistuu ennen kaikkea asiantuntijoista koostuva paneeli, mutta myös muiden osallistujien kommenteille on varattu aikaa seminaarissa. Tilaisuus on avoin kaikille asiantuntijoille, sidosryhmille ja seudun asukkaille.

Seminaariohjelma:

13:00 -13:30 Kehittämisehdotusten esittely | Siirtolaisuusinstituutti

13:30-13:50 Teema 1: Työmarkkinoiden kehittäminen
Keskustelun avauskommentti: Tutkimusjohtaja Jari Kolehmainen | Epanet/TUNI

13:50-14:10 Teema 2: Koulutuksen kehittäminen
Keskustelun avauskommentti: Johtaja Juha Alarinta | Seinäjoen yliopistokeskus

14:30-14:50 Teema 3: Asuinympäristön, palvelujen ja tapahtumien kehittäminen
Keskustelun avauskommentti: Professori Ari Hynynen | Epanet/TUNI

14:50-15:10 Teema 4: Lasten ja nuorten kaupungin kehittäminen
Keskustelun avauskommentti: opiskelija Sanna Kantola | SeAMK

15:10-15:30 loppukeskustelu ja yhteenveto

Jokaisen teeman avauskommentti on tiivis 10 minuutin asiantuntijakatsaus kehitysehdotuksiin, jota seuraa avoin keskustelu yhdessä muiden panelistien ja yleisön kanssa. Seminaarin kokonaiskesto on noin 2h 30min.

-> Ilmoittaudu seminaariin

Tulevat tilaisuudet (lista täydentyy kevään aikana):
Syksy: Kansainvälinen työvoima ja K8 -seminaari
Talvi: Loppuseminaari

Tulevat artikkelit (lista täydentyy kevään aikana):
Kevät: Nuorten muuttoliike K8-kaupunkiseudulla

Voit osallistua keskusteluun myös näiden sivujen kautta kommentoimalla ja tarkentamalla kehittämisehdotuksia, esimerkiksi mitä tulisi tai mitä ei tulisi tehdä. Olet myös tervetullut järjestämiimme kaikille avoimiin tilaisuuksiin, joissa kehittämisehdotuksia esitellään ja niistä keskustellaan asukkaiden, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa? Tavoitat meidät myös sähköpostitse ja vastaamme jokaiseen meille lähetettyyn viestiin (yhteystiedot löydät täältä).

Kerro meille mielipiteesi, nyt on aika osallistua!