Osaamisperustainen maahanmuuton vahvistaminen on ollut sekä poliittinen tavoite että kehityksen suunta viime vuosina paitsi Suomessa myös koko Euroopassa. Vuonna 2019 EU-alueelle kohdistuva laillinen muuttoliike kokonaisuutena ja erityisesti osaamisperustainen muuttoliike olivat kasvussa. Suurin muuttajien kategoria muodostui työperäisistä tulijoista (41 %) ja opintoperustaisia muuttajiakin oli 14 % kaikista tulijoista. Vielä 2016 työperustaisten muuttajien osuus oli vain 30 %. (Atlas of Migration 2020.) Kansainvälisen muuttoliikkeen on arvioitu muuttuvan paljonkin lähitulevaisuudessa COVID-19 pandemian tuottamien rajoitusten myös pandemian luomien uudenlaisten uhkakuvien seurauksena, joiden vaikutuksista muuttajavirtoihin saatiin esimakua monissa maissa vuonna 2020.

Ainakaan Suomen kohdalla pysyvää notkahdusta osaamisperusteisessa maahanmuutossa ei näyttäisi kuitenkaan tapahtuneen, vaikka vuonna 2020 ilmiö tunnistettiin myös Suomessa. Vuonna 2021 Suomessa haettiin jopa enemmän työperusteisia oleskelulupia kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisiä lupia myös myönnettiin 11 428 eli enemmän kuin vuonna 2019 (9 641). Tosin kasvua tapahtui saatavuusharkintaa edellyttävien lupien (esim. kokit, sairaanhoitajat, siivoojat tai ravintolatyöntekijät) kohdalla, mutta erityisasiantuntijoiden (esim. IT-asiantuntijat) kohdalla myönnettyjen lupien määrä ei vielä kohonnut 2019 vuoden tasolle. Vielä on siis tekemistä. Myös kausityöntekijöiden määrä kasvoi ja myönteisen päätöksen sai 15 892 hakijaa. Kokonaisuutena työnteko oli yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle vuonna 2021. Myös jatkolupahakemuksia myönnettiin eniten (30 623) juuri työn perusteella. (www.migri.fi)

Osaamisperustainen ja ainakin työperustainen maahanmuutto on siis olemassa oleva ja vahvistuva käytäntö, jonka perustaa on Suomessa rakennettu 2000-luvun alusta alkaen. Alueellisesti on tärkeää luoda puitteet, joissa tulijat ja heidän osaamisensa kiinnittyvät paikalliisiin yhteisöihin ja elinkeinoelämään sekä tulijoita että alueen toimijoita hyödyttävällä tavalla. Toimivat ja ennustettavat työllistymisen ja koulutuksen polut, sekä selkeä ja helposti saavutettava neuvonta ja ohjauskokonaisuus muodostavat palvelujen perustan. Näitä kokonaisuuksia on kansallisesti kehitetty erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Alueellisesti puuttuvia palasia, kuten esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen kieli- ja ohjauspalvelut osana palvelujärjestelmään, on hyvä nostaa erityistarkasteluun.

Kun K8-kunnissa ja koko Etelä-Pohjanmaalla teemaan tartutaan entistä vahvemmin taas 2022, on tarkoituksenmukaista huomioida viimeaikaiset toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Siinä missä 2010-luvulla jatkettiin erilaisten rekrytointi- ja koto-koulutuskäytäntöjen kehittämistä (2008-vuoden laman aiheuttaman lyhyen katkoksen jälkeen), on 2020-luvulla korostuneet uudenlaiset ja ajalle tyypilliset teemat.

Ensinnäkin työmarkkinoiden kansainvälistyessä on tärkeää, että työntekijöille kuuluva oikeusturva ei heikkene. Läpinäkyvät ja tehokkaat toimintatavat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi tulee olla vahvasti osana alueen työmarkkinoiden kansainvälistämistä ja muun palvelurakenteen kehittämistä.

Vastuullisuuden ohella tai sen osana on hyvä tarkastella myös uudella tavalla humanitääristä ja osaamisperusteista maahanmuuttopolitiikkaa yhdisteleviä toimintatapoja, kuten työ- ja opiskeluperustaisia ”täydentäviä polkuja” suojeluntarpeessa oleville. Vaikka tämä toimintamalli on Suomessa vasta keskustelun asteella, on jossakin määrin takamatkalta kisaan lähtevän alueen tarkoituksenmukaista pyrkiä tunnistamaan uusimmat trendit, jotka sen tavoitteita voivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea.

Myös kasvuyritysten rooli osana osaamisperusteista maahanmuuttoa on voimistunut viime vuosina. Etelä-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen osaajien saapuminen alueelle on aina ollut haaste, puhumattakaan kansainvälisistä osaajista. Alueen innovaatioekosysteemi ja sen toimijat, mukaan lukien kasvuyritykset, onkin tärkeä toimintakenttä, jota uudistamalla alueen osaamisperusteista maahanmuuttoa voidaan pyrkiä vahvistamaan.

Kun tavoitteena ei ole vain kapeiden osaamispuutteiden paikkaaminen suorarekrytoinnilla, on hyvä tarkastella myös niitä mekanismeja, joiden kautta osaavan työvoiman vahvistaminen alueellisesti toteutuu laajemmin. Toisin sanoen, mitä kanavia alueelle saapuu koulutettuja työntekijöitä työnhakuun ja miten he työllistyvät. Esimerkiksi työmarkkinoidensa kehitystä voimakkaasti ulkomaisen työvoiman varmaan rakentavan Kanada ja muutama muu maa toimivat tämän mallin mukaisesti.

Näiden teemojen ja politiikkasuositusten uudempien avausten osalta Muuttomoottori-hanke on sukeltanut hieman syvemmälle näihin ilmiöihin ja niiden käytännön sovelluksiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistumalla tai niitä käynnistämällä. Teemoja ja niistä tehtyä tutkimusta esitellään viidessä tulevassa blogissa Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta katsottuna.

Uudistava alueellinen maahanmuuttopolitiikka K8-seudulla ja Etelä-Pohjanmaalla – PDF (2 016 kb)

Osallistu keskusteluun jättämällä alle omat kommenttisi siitä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Etelä-Pohjanmaalla tulisi toteuttaa.