Nuoret ja heidän osaamisensa muodostavat alueen elinvoiman ytimen

Viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten valossa nuorten odotukset ja arvostukset ovat liikkeessä. He edustavat ensimmäistä sukupolvea, joka kokee ilmastonmuutoksen vaikutukset konkreettisesti omassa elämässään. Nuoret joutuvat esimerkiksi ratkaisemaan monia sellaisia ekologisia kysymyksiä, joita heidän vanhempansa eivät kohdanneet omassa nuoruudessaan. Samanaikaisesti heidän yhteisöllisyytensä ja elämänsä puitteet rakentuvat aikaisempaa vahvemmin globaaleissa ylirajaisissa verkostoissa. Vaikka nuorten jalat ovat edelleen tukevasti kiinni suomalaisessa maaperässä, heitä puhuttelevat usein myös globaaliin kehitykseen liittyvät arvot, kuten oikeudenmukaisuus, kulttuurinen monimuotoisuus sekä erilaiset ei-materiaaliset asiat kuten kokemuksellisuus tai itseilmaisu. Tämä kaikki vaikuttaa myös siihen, miten he haluavat elää ja missä he haluavat asua. Yhteys arvojen ja todellisen maailman valintojen välillä asuinpaikan valintaan ja elämäntapaan liittyen on kuitenkin vähintäänkin epäselvä. Tässä hankkeessa pyrimme entistä paremmin ymmärtämään nuorten toiveita, arvoja ja ajatuksia sekä niiden vaikutusta asuinpaikan valintaan – erityisesti Seinäjoen kaupunkiseutuun liittyen.

Kysely- ja haastattelututkimukset

Mihin opintojen jälkeen -kysely SEDUn ja SeAMKin opiskelijoille, joulukuu 2019

Muuttomoottori -hanke toteutti joulukuussa 2019 laajan kyselyn opiskelijoille yhteistyössä SEDUn ja SeAMKin kanssa koskien Seinäjoen kaupunkiseudun vetovoimaa. SEDUn kanssa toteutettu kysely tehtiin läheisessä yhteistyössä oppilaitoksen opettajien kanssa ja se tavoitti merkittävän osan oppilaitoksen opiskelijoista: 890 vastausta. SeAMKin opiskelijoille kohdistettu kysely toteutettiin puolestaan oppilaitoksen sähköpostilistoja sekä opiskelijakunta Samon verkostoja hyödyntäen tavoittaen 288 opiskelijaa. Kyselyissä kartoitettiin opiskelijoiden arvostuksia asuinpaikkakunnan valintaan liittyen sekä sitä, miten he näkevät Seinäjoen kaupunkiseudun opiskelu- ja asuinpaikkana.  Tämän lisäksi opiskelijoilta kyseltiin myös opintojen jälkeisistä suunnitelmista, erityisesti siitä, mille paikkakunnalle he aikovat asettua opintojensa jälkeen.

Ensimmäisiä alustavia tuloksia kyselystä julkaistiin vuodenvaihteessa Ilkassa: ”Nuorilla luja usko Seinäjoen seudun vahvaan kehitykseen” (Ilkka, 27.12.2019). Kyselyn tuloksia ja tulkintoja päivitetään lisää tälle sivustolle kevään 2020 aikana.

Sedu-kysely
Sedua koskavan kyselyn tulosten (n=890) perusteella opiskelijat ovat suurelta osin tyytyväisiä Seduun oppilaitoksena ja valmistumisen jälkeen yli puolet aikoo jäädä Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tärkeimmät syyt jäädä seudulle liittyvät sosiaalisiin verkostoihin ja kotiseuturakkauteen. Seudun työmarkkinat eivät kuitenkaan näyttele merkittävää roolia seudulle jäämisessä ja noin kolmasosa opiskelijoista aikookin muuttaa valmistumisen jälkeen muualle Suomeen. Keskeiset poismuuton syyt ovat muualla avautuvat paremmat työmarkkinat sekä uudet opiskelumahdollisuudet.

Lataa Sedu-kyselyn kokoava esitys (pptx-tiedosto)

Muuttopäätösten perusteella Sedun opiskelijat voidaan jakaa neljään eri ryhmään: kotoilijat, lähtijät, tulijat ja kävijät. Ryhmät omaavat erilaiset arvostukset ja näkevät myös Seinäjoen kaupunkiseudun laadun eri tavoin. Kaikkein tyytyväisimpiä Seinäjoen kaupunkiseutuun ovat pohjalaistan kulttuuria ja kotiseutua arvostavat nuoret, joiden arvomaailmaa voi kuvata perinteiseksi ja jotka näkevät kaupunkikulttuurin tarjonnan seudulla riittävänä. Työ- ja uraorientoituneet nuoret puolestaan näkevät seudun usein mahdollisuuksia rajoittavana ja ovat valmiita muuttamaan työn ja opiskelin perässä toiselle seudulle. Tarkempi kuvaus ryhmistä alla ladattavassa powerpoint-tiedostossa.

Lataa Sedu-kyselystä tuotettu opiskelijaryhmittely (pptx-tiedosto)


SeAMK-kysely

SeAMKin opiskelijoita koskevan kyselyn perusteella (n=288) korkeakouluopiskelijoiden muuttoliikettä ohjaavat vahvasti työmarkkinat. Valmistumisen jälkeisissä muuttopäätöksissä eniten omaan muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat sisällöltään kiinnostavat työt, viihtyisät työympäristöt sekä ylipäätään työpaikan löytyminen. Opiskelijoiden näkökulmasta SeAMK näyttäytyy modernina oppilaitoksena ja sen opetusta pidetään laadukkaana. Myös SeAMKin tarjoamat erikoisalojen koulutukset lisäävät sen vetovoimaa. Seinäjoki puolestaan näyttäytyy nuorten näkökulmasta ajastaan jälkeen jääneenä kaupunkina. Erityisesti avoimuus uusille vaikutteille ja ihmisryhmille näyttäytyy Seinäjoella heikkona. Opiskelijat kuitenkin tunnistivat kaupungin muuttuneen ja sen viimeaikainen kehitys on huomattu opiskelijoiden keskuudessa hyvin.

Lataa SeAMK-kyselyn kokoava esitys (pptx-tiedosto)

Muuttosuunnitelmien ja preferenssien perusteella SeAMKin opiskelijat voidaan jakaa neljään eri ryhmään: kotoilijat, lähtijät, tulijat ja kävijät. Positiivisimmin Seinäjoen kaupunkiseutuun suhtauvat nuoret, joilla on vahvoja ystävä- ja perheverkostoja seudulla, ja jotka arvostavat eteläpohjalaista paikalliskulttuuria. Seudulta poismuuttoa suunnitteleville nuorille muualla aukeavat työmahdollisuudet ovat puolestaan tärkein syy poismuutolle, mutta he näkevät myös seudun avoimuuden uusille vaikutteille heikkona. Tarkempi kuvaus ryhmistä alla ladattavassa powerpoint-tiedostossa.

Lataa Sedu-kyselystä tuotettu opiskelijaryhmittely (pptx-tiedosto)