Kaupungistumisen vastavirta, muuttoliike ja vastuullinen aluekehitys hankkeen tutkimuksellisina lähtökohtina
Seinäjoen kaupunkiseudun väestöpohjaan liittyy haasteita, joihin voidaan pyrkiä vastaamaan väestö- ja elinvoimapolitiikan keinoin. Toisiaan vahvistavan muuttoliikkeen ja elinvoimaisen elinkeinoympäristön kehittyminen edellyttävät paitsi tiivistyvää seudullista yhteistyötä myös muutosta luotsaavan uuden yhteisen tarinan syntyä. Muuttomoottori tarjoaa paitsi tutkimustietoa, myös alustan keskustelulle ja yhteisen uudistuvan tarinan sisältöjen etsimiselle. Seudun uudistuvassa tarinassa alueen asukkaat, yritykset sekä julkinen sektori rakentavat seudun tulevaisuutta alueen vahvuuksiin perustuen.
Tutkimuksen lähtökohdat
Toimintatutkimuksen menetelmät, kohderyhmät ja yhteiskunnalliset trendit
Hankkeen tutkimuksellinen lähestymistapana on osallistuva toimintatutkimus, jossa tiedontuotanto ja tutkimus ovat osa alueella tapahtuvia kehityskulkuja ja laajempaa keskustelua toivotusta kehityksestä. Yhteistä näkemystä ja tarinaa rakennetaan hankkeen kuluessa erilaisissa työpajoissa, konferensseissa, tapaamisissa sekä tämän alustan tarjoamalla foorumilla ja luonnollisesti julkaisujen kautta tiedeyhteisössä ja perinteisen median kautta laajemmin. Tutkimusmenetelmää voidaan kuvata ”mixed-method” lähestymistavaksi, jossa hyödynnetään erilaisia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, sekä useampia käsitteellisiä viitekehyksiä.
Kehitykseen liittyvä lähestymistapa perustuu näkemykseen, jossa ympäristöön ja väestönkehitykseen liittyvät globaalit haasteet luovat puitteet tulevaisuuden kehitykselle ja taloudelliselle kasvulle. Samanaikaisesti ne vaikuttavat myös kaupunkien ja alueiden kehitykseen Suomessa. Taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi aluekehittämisen avainkäsitteiksi ovat nousseet tai nousemassa riittävä väestöpohja, hyvä elämänlaatu sekä älykkäät taloudelliset ja tuotannolliset ratkaisut.
Muuttoliiketutkimuksessa alueen kehitystä voidaan tarkastella muutto- ja osaamisvirtojen näkökulmasta ja miten nämä virrat tukevat tai heikentävät alueen toivottua kehitystä. Tässä hankkeessa muuttoliikkeen ja aluekehityksen välistä suhdetta tarkastella ainakin kolmen Seinäjoen kaupunkiseudun (K8) ja laajemminkin Etelä-Pohjanmaan kannalta keskeiseksi tunnistetun muuttajaryhmän näkökulmasta: nuoret osaajat (opiskelijat), tulo- ja paluumuuttajat sekä kansainvälinen työvoima.
Aiempaan tutkimukseen perustuen ja yhteiskunnallisten muutostrendien pohjalta voidaan näille kohderyhmille määritellä perusoletuksia, joiden puitteissa tutkimusta tehdään ja kehityksen syötteitä etsitään. Ensinnäkin nuorten osaajien kohdalla muuttoliike voidaan kiinnittää heidän muuttuvaan arvopohjaansa. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu teollisen rakenteensa puolesta edistyksellisenä ruokamaakuntana, jossa on vahva alan osaamiskeskittymä. Miten elintarvikealan liiketoiminta kehittyy niin, että se entistä enemmän houkuttelee nuoria ja osaavia ihmisiä seudulle? Tunnistettuja paikalisia kehityspolkuja, jotka vastaavat nuorten parista esiin nostettuja ekologisuutta ja vastuullisuutta korostavia trendejä, ovat ainakin edistykselliset kasvisruokavaihtoehtoja tuottavat yritykset (esim. Härkis, Kauhava), kansainvälisesti menestyvät brändit (esim. Kyrö Distillery Company, Isokyrö) tai globaaleja elintarviketuotantoon liittyviä ongelmia ratkovat yritykset (esim. Afrikassa toimivat yritykset ja yhteishankkeet). Onko maakunnassa osaamista, jota voidaan hyödyntää laajemminkin globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja samalla uudistaa toimialan osaamista ja markkinoita? Ovatko nämä uusia kehityspolkuja, jotka luovat mahdollisuuksia houkutella tai sitouttaa uusia nuoria osaajia seudulle?
Tulomuuttajien joukossa keskeinen ryhmä ovat paluumuuttajat. Työn ohella tulomuuttajille on usein tärkeää perheen ja lasten hyvinvointi. Seinäjoen kaupunkiseudulla tehdään jo nyt merkittävää työtä lasten terveyden edistämiseksi. Voisiko kansainvälistäkin tunnusta saanutta lapsiystävällistä palveluympäristöä hyödyntää jopa kilpailuetuna, kun houkutellaan ja sitoutetaan perheystävällistä asuinympäristöä etsiviä tulo- ja paluumuuttajia seudulle?
Riittävän väestöpohjan ja työvoiman turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan tulevaisuudessa myös maahanmuuttajia. Alueella on tällä hetkellä paljon työvoiman kysyntää eikä tekijöitä riitä kaikille niitä tarvitseville yrityksille. Olisiko Etelä-Pohjanmaalle mahdollista luoda vastuullisen kansainvälisen työllistämisen malli, joka pelkän rekrytoinnin sijaan keskittyisi vahvemmin yhteisöjen rakentamiseen ja vahvistaisi sitä kautta kuntien pysyvää väestöpohjaa? Millaisen kehityspolun eri hankkeet ja toimijoiden yhteistyö rakentavat tässä kontekstissa? Voiko alueesta syntyä kansainvälisestikin vetovoimainen kohde työvoimalle?
Edellä esitettyjen esimerkkien myötä on selvää, että suurista yleisötapahtumista, yrittäjyydestä ja ruokatuotannosta tunnettu seutu luo ahkerasti myös vähemmän tunnettuja mutta erittäin tärkeitä kehityspolkuja, joissa ratkotaan myös monia globaaleja haasteita ja niiden paikallisia ilmentymiä. Löytyykö näistä kasvun kipinöitä, joista syntyy paitsi uutta osaamis- ja teknologialähtöistä (kansainvälistä) liiketoimintaa myös laajempia kehityspolkuja, jotka tekevät seudusta vetovoimaisen osaavalle työvoimalle ja nuorille perheille? Muuttoliike kuntien elinvoiman moottorina -hankkeessa pyritään vastaamaan erityisesti jälkimmäisiin kysymyksiin, mutta kiinnitämme keskustelun jo tunnistettuihin ja nousussa oleviin seudun vahvuuksiin, jonka toivotaan muodostavan toisiaan tukevia positiivisia kehityskulkuja: uudenlaisen elinvoimaisen tarinan seudun kehityksestä!
Tarina tarjoaa tutkimukselle viitekehyksen, joka yhdistää kehityksen, siihen osallistumisen sekä viestinnän. Tarina yksinkertaistaa monimutkaisia kokonaisuuksia. Se tarjoaa ymmärrettävän, elävän ja monista lähteistä muodostuvan viestin seudusta, jonka osaksi yksilöt voivat omat arvonsa ja tekemisensä kiinnittää.
Lopuksi, keskustelussa on tarkoituksenmukaista pitää mukana myös laajempi näkemys kaupungistumisen tulevaisuudesta. Tiivistyvä kaupunkirakenne on ollut erityisesti teollisenajan kehitysprosessi. Kun teknologiat, yhteiskunnan rakenteet ja arvot muuttuvat, myös kaupungistumiskehityksen ja fyysisen keskittymisen trendien voidaan olettaa muuttuvan. Viime vuosina esimerkiksi fossiilisten energialähteiden korvaamisen tähtäävät teknologiat sekä ilmaston muutokseen liittyvät arvopohjat ovat osa tätä keskustelua. Myös megatrendit ja niiden paikalliset ilmentymät ovat tärkeä konteksti paikallisille ratkaisuille ja tutkimuksen viitekehyksen määrittelylle.
