Kestävä liiketoiminta ja Seinäjoen kaupunkiseudun uusi tarina

Mika Raunio & Toni Ahvenainen
Siirtolaisuusinstituutti

Tämä blogiteksti käynnistää sarjan kirjoituksia, joissa keskustellaan Seinäjoen K8-kaupunkiseudun muuttoliikkeeseen liittyvistä haasteista sekä niiden mahdollisista ratkaisuista. Sarjassa nostetaan esiin kaupunkiseudulta nousevia kehityspolkuja, jotka tuovat sen tarinaan uusia sävyjä ja voidaan nähdä seudun veto- ja pitovoimaa vahvistavina tekijöinä. Kirjoittajina toimivat Siirtolaisuusinstituutin tutkijat.

Seinäjoen kaupunkiseutu ja tunnistetut haasteet

Muuttoliike kuntien elinvoiman moottorina -hanke käynnistyi huhtikuussa 2019 sidosryhmien yhteisellä Kickoff -tilaisuudella Seinäjoen Framilla. Mukana oli yli 30 seudun sidosryhmien edustajaa keskustelemassa Seinäjoen kaupunkiseudun muuttoliikkeistä ja alueen kehityksestä. Aihe on tuttu useimmille suurimpien kasvukeskusten ulkopuolisille seuduille. Haasteet eivät ole ainutlaatuisia tai uusia, mutta joidenkin kuntien osalta tilanne on kärjistymässä nopeasti. Näyttää siltä, että Suomessa on tulevaisuudessa vain muutama todellinen kasvukeskus ja muiden alueiden elinvoima heikkenee vähenevän työikäisen ja koulutetun väestön myötä. Väestön keskittymistä tapahtuu kaikilla tasoilla; paitsi kansallisesti myös maakuntien, seutujen ja kuntien sisällä.

Tilaisuudessa Seinäjoen kaupunkiseudun kehittämistarpeista keskusteltiin hyvässä yhteiskehittämisen hengessä ja ilmeistä oli, että seudun toimijat tunnistivat haasteet hyvin. Myös vastauksia haasteisiin oli pohdittu jo pitkään ja yhteisen keskustelun pohjalta ne voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:

1. Seinäjoen kaupunkiseudun imagoa on kehitettävä seudullisena kokonaisuutena. Toimiakseen yhtenäisenä alueena seutu tarvitsee sisäistä uskoa sekä seudun yhteisen tarinan. Seudun yhteisen tarinan on rakennuttava aitojen vetovoimatekijöiden varaan, joita on tunnistettava erityisesti elinkeinoelämästä sekä seudun eri kunnista laajasti.
2. Alueen työmarkkinoiden laatua ja samalla vetovoimaa tulisi kehittää. Seudun tuottavuuden ja vetovoiman kehitys edellyttävät jatkossa enemmän työpaikkoja erityisesti korkeakoulutetulle työvoimalle. Koulutuksen ja työelämän yhteys on tässäkin asiassa keskeinen.
3. Työvoiman vaikean saatavuuden sekä heikkenevän huoltosuhteen vuoksi maahanmuuttajia tarvitaan selvästi aiempaa enemmän. Seutu tarvitsee myös yhtenäisen työperäisen maahanmuuton toimintamallin.
4. Seudun yhtenäisyyttä on vahvistettava sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Seudun toimijoiden välille olisi rakennettava vahvempaa yhteistä näkemystä seudun kehityksestä ja eri kuntien rooleista osana tätä kehitystä. Samalla myös seudun julkinen liikenne sekä kuntien välinen liikkuminen olisi ratkaistava työssäkäyntialueen yhtenäistämiseksi.

Haasteet ovat laajoja ja osin päällekkäisiä, kuten alueen kehittämiseen liittyvät kysymykset usein ovat. Toisaalta ilmassa oli selvästi myös Etelä-Pohjanmaan perinnöstä kumpuavaa haastamisen henkeä, joten ratkaisujen hakeminenkin on aktiivista.

Blogi käynnistyy nyt, kun olemme saaneet ajatuksia ja näkemyksiä jokaiselta kunnalta kesällä tehdyn kuntakierroksen aikana sekä tulo- ja paluumuuttajilta ensimmäisen kyselyn kautta. Näin äänen saavat myös kehittäjät ja asukkaat.

Hankkeeseen kuuluvien varsinaisten tutkimuskyselyjen ohella laitettiin verkkoon vapaasti täytettävissä oleva kysely syys-lokakuussa 2019, josta tiedotettiin median kautta. Tuohon kyselyyn ilmestyi noin 300 vastaajaa joista yli 150 jaksoi kahlata läpi koko kyselyn. Monissa vastauksissa oli pitkään ja huolellisesti pohdittu alueen vetovoimaisuuden syitä ja seurauksia, ja mitä asialle pitäisi tehdä. Jo tämä aktiivisuus osoittaa, että kysymys on ajankohtainen ja polttava alueella – ei vain viranomaisten tai asiantuntijoiden työpajoissa, vaan myös asukkaiden arjessa! Blogissa ei tuloksia vielä analysoida, mutta asukkaille annetaan kuitenkin ääni nostamalla esiin joitakin hyvin kuvaavia lainauksia. Asukkaiden vastaukset ja kehittäjätahojen näkemykset ovat vahvasti samoilla linjoilla, eli tulkinta haasteista on yhteinen.

Tässä sarjan aloittavassa blogissa keskitymme ensimmäiseen tunnistettuun haasteeseen eli yhteiseen ja uudenlaiseen seudun tarinaan. Muita kysymyksiä käsitellään tulevissa kirjoituksissa.

Imago vs. vetovoima

Seudusta syntyvän mielikuvan osalta voidaan lähteä siitä, että Seinäjoen kaupunkiseudulla on maakuntarajat ylittävää näkyvyyttä ja se tunnetaan kotimaassa hyvin useista suurista yleisötapahtumista. Seinäjoen kaupungin imago on jopa Suomen paras, Taloustutkimuksen vuonna 2018 yritysjohtajille suunnatun selvityksen mukaan. Paitsi mammutit, kuten Seinäjoen tangomarkkinat ja Provinssirock tai Kauhavan Power Park, myös pienemmät tapahtumat, esimerkiksi Ilmajoen musiikkijuhlat tai Isonkyrön 1700-luvun markkinat lisäävät seudun näkyvyyttä. Oman kohderyhmänsä puitteissa näkyvyyttä lisää myös Kuortaneen urheiluopisto, jossa vierailee vuosittain paljon urheilun ammattilaisia mukaan lukien kansainvälisiä huippuja ja Suomen lajiliittojen edustajia. Seudulla on siis monenlaista valovoimaa sekä varmasti eteläpohjanmaalaista persoonallisuutta, joka luo siitä mielikuvaa ainakin kansallisella tasolla.

Mutta onko seudun näkyvyys vetovoimaista nuorten ja työikäisten näkökulmasta asuinpaikkana? Seutujen välillä tapahtuva muuttopäätös on yksilölle niin sanottu strateginen päätös, jolla on yleensä merkittävä vaikutus hänen elämänsä laatuun ja suuntaan. Valinnan vaikutukset ovat osin peruuttamattomia. Strategisen päätöksen keskiössä ovat siis elämänlaatua määrittävät tekijät, jotka liittyvät elantoon, itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Mihin asentoon nämä asettuvat uuden asuinseudun tarjoamissa puitteissa? Näistä tekijöistä olisi myös seudulta nousevan viestin kerrottava ollakseen vetovoimainen. Yritystoiminnan rooli uuden imagon luomisessa tunnistettiinkin jo käynnistystilaisuudessa. Myös verkkokyselyyn vastanneet tulo- ja paluumuuttajat olivat samoilla linjoilla. Osa koki seudusta syntyvän mielikuvan kiinnittyvän liiaksi sen vähemmän vetovoimaiseen historiaan kuin uusiin ja vetovoimaisiksi koettuihin ominaisuuksiin. Näkyvyyden sijaan uudenlaisen mielikuvan rakentaminen seudusta ja sen kunnista nähdään haasteena, johon on vastattava. Kysymykseen ”Miten seudusta tulisi vetovoimaisempi” vastattiin muun muassa näin:

Pitäisi päästä pois puukkopitäjä- ja lentosotakouluhistoriasta ja tuoda kaupunkia esiin korkeatasoisten kansainvälisten yritysten ja niiden tarjoamien hyvien työpaikkojen kautta. Kukaan ei muuta tänne väkivaltaisen Härmän Häjyt -historian takia, tai siksi, että täällä on joskus ollut lentosotakoulu.”

Mielikuva Seinäjoesta on, että se on takapajula […] Mielikuva ns. pohjalaisista puukkojunkkareista ja junteista elää aika sitkeästi eikä moni osaa ajatella, että täällä voisi olla jotain, minkä vuoksi muuttaa seudulle.”

Uudistuva teollisuus ja kestävä ruokatuotanto osana tarinaa

Kuntavierailuilla tutustuimme tarkemmin jokaisen kunnan erityispiirteisiin ja rooliin osana kaupunkiseutua. Jo tunnistettujen vahvuuksien ohella kunnista olikin helppoa löytää myös  liiketoimintaa ja työmarkkinoita uudistavia toimijoita, jotka käytännössä rakentavat seudulle uuden sävyistä tarinaa. Kestävät maatalouden ratkaisut ja teknologiateollisuus luovat puitteita tälle kertomukselle.

Uudenlaista vastuullista ja kansainvälistä liiketoimintaa (osana laajempaa kestävää maataloutta) edustaa esimerkiksi Kauhavalla keväällä 2019 käynnistetty härkäpavuista kasvisruokatuotteita kehittävä Verso Food Oy:n uusi tuotantolaitos, jonka raaka-aineista voidaan tehdä ”Härkistä” eri markkinoille sopivissa muodoissa. Kuten toimitusjohtaja Tomi Järvenpää tuolloin jaetussa mediatiedotteessa kertoo:

Koko liiketoimintamalli on ajateltu vastuullisuus edellä. Pystymme tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen toimitusketjuun, jossa pääasiassa on kasvisruoka ja suomalainen, ikivanha ja herkullinen härkäpapu. Olemme kehittäneet ruokaosaamisemme nyt siihen pisteeseen, että pystymme rakentamaan globaalin menestystarinan kuluttajien arvostamalla vastuullisella tavalla”, Mediatiedote 2.4.2019.

Kun tiedetään, että taustalla on vieläpä melko tuore Start-up, on tarinassa monia uusia sävyjä verrattuna perinteiseen yrittäjyyden tarinaan. Samoin esimerkiksi Isossakyrössä, joka on paikallisesti tunnettu maamme historiaan liittyvästä Napuan taistelusta, toimii tänä päivänä myös kansainvälisesti palkittuja tuotteita valmistava Kyrö Distillery -tislaamo. Ilmiö vetää paikkakunnalle yli 12 000 tislaamomatkailijaa vuodessa. Kyrö Distillery Company on erinomainen esimerkki nykyaikaisesta ja globaalisti tunnetusta oman alansa huippuyrityksestä.  Vanavedessä on kehittymässä muita samankaltaisia isokyröläisiä yrityksiä, kuten esimerkiksi hunajaa tuottava Sugar Daddies. Näyttääkin siltä, että Isoonkyröön on syntymässä globaaleilla markkinoilla menestyvä lifestyle-tuotteiden osaamisklusteri.

Kestävän kehityksen tarinaa toteuttavat myös esimerkiksi Thermopolis Lapualla ja Seinäjoen Atrian yhteydessä toimiva Suomen suurin aurinkovoimala. Yleisempää kansainvälistymisen tarinaa edustavat puolestaan monet Kauhavalla ja Lapualla toimivat teknologiateollisuuden yritykset, joille kansainvälinen vienti on arkipäivää. Tahollaan Lapuan teknologiayritykset ovat vahvasti kiinnittyneet ABBn ja Wärtsilän kaltaisten suuryritysten globaaleihin ekosysteemeihin. Lisäksi start-up -ajattelun aikana on hyvä huomata, että Kauhavalla perustetaan yrityksiä ennätysvauhtia. Hieman samaa tarinaa, mutta eri kulmasta, edustavat myös ne yritykset ja organisaatiot, jotka ovat olleet mukana ratkomassa globaaleja ongelmia tai tunnustelleet liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi Eteläisessä Afrikassa.

Tällaisten yritysten vaikutus seudun työmarkkinoiden sisällön ja arvopohjan uudistamiseen ei välttämättä ole muodostunut selkeäksi osaksi siitä välittyvää tarinaa. Edelläkävijöiden toimintaedellytyksiä ja näkyvyyttä vahvistamalla voidaan tarinaa uudistaa ja lisätä imagoon uusia sävyjä. Tämä ei viittaa niinkään työpaikkojen vetovoimaisuuden välittömään kasvuun muuttajien silmissä, vaan myös laajemmin osaamisen ja edistyksellisen elinkeinoelämän olemassaolon esiin nostamiseen, joka puolestaan liittyy seudun profiiliin myös vetovoimaisena koulutuksen ja osaamisen keskittymänä, tai mahdollisesti jopa investointikohteena. Kestävän maatalouden ratkaisuja onkin seudulla kehitetty jo pitkään niin kehittämisyhtiön, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kuin yliopistokeskuksenkin kanssa. Näiden kasvun kipinöiden kautta seudun veto- ja elinvoima uudistuu myös liiketoiminnan kannalta katsottuna. Ne tarjoavatkin muuttoliikkeestä ja aluekehityksestä synkillä äänenpainoilla puhuttaessa tummille pilville vähintäänkin vahvat hopeareunukset, jos ei jopa pilvipoutaa.

Edellä mainitut yritykset ja muut vastaavat toimijat päivittävät siis maaseutuun liittyviä mielikuvia. Kuluneita maaseutukuvia ravisteleva näkökulma tarjoaa uusia tulkintoja sekä maaseutuun liitetystä elämäntavasta että yrittäjyydestä. Usein urbaaniin ympäristöön liitetyt positiiviset ominaisuudet kuten kyky toimia erilaisuuden kanssa, kansainvälisyys tai osaaminen ja sivistys liittyvät tässä kerronnassa maaseutumaiseen ympäristöön. Näkemys sisältää siis monia urbaaniin ympäristöön tyypillisesti liitettyjä piirteitä, mutta ilman ajatusta voimakkaasta keskittymisestä. Tämä edustaa tutkimuksessakin tunnistettua niin sanottua uutta paikallisuutta tai raflaavampaa käsitettä, eli maaseudun ”paikkaseksikkyyttä”, jossa esimerkiksi y-sukupolven nuoret yrittäjät kertovat maaseudun tarinaa kokonaan uudella tavalla, vaikka maaseudulle tyypilliset arvot, kuten yhteisöllisyys tai lähituotanto ovatkin keskeisessä roolissa (Lundström, Viinamäki ja Rajala 2019).

Elinkeinoelämän uudistumiskyky ja vetovoimaisuus muuttoliikkeen suuntaajana?

Tämän kaltaiset lähestymistavat ja kuvattujen uusien kehityspolkujen tunnistaminen tarjoavat lähtökohtia osaamislähtöisen kehittämisen laajentamiselle tukemaan myös muita nousevia arvostuksia ekologisuuteen, vastuullisuuteen ja työn merkityksellisyyteen liittyen. Alueen henki materialisoituu sen tekemisessä, jonka ytimessä on elävä liiketoiminta. Se myös monilta osin määrittää kuka seudulle haluaa tulla elämäänsä rakentamaan. Myös kyselyyn vastanneilta seudun asukkailta löytyi näkemystä, jossa osaamislähtöisen kehittämisen haasteet liitettiin uusien osaajien houkutteluun myös kauempaa.

Tarvitaan monipuoliset työmarkkinat, jossa on vaihtoehtoja myös korkeasti koulutetuille (muillekin kuin sote- ja opetusalojen edustajille). Osaajille on myös oltava valmiutta maksaa palkkaa. Yliopiston puute ja kansainvälistymisen heikko tola ovat valtavia haasteita, joiden painoarvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Keskusseudun pitäisi kyetä tekemään todella kauskantoisia tulevaisuusinvestointeja, jotta se pärjää jatkossa edes maan sisäisessä kilpailussa. Muuttajia pitää tulla maakuntarajojen ulkopuolelta ja ulkomailta.”

Uudistuvan ja eteenpäin menevän teollisuuden ja työmarkkinoiden tarinan vahvistaminen voidaan nähdä tärkeänä myös kyselyyn omatoimisesti vastanneiden vastausten pohjalta. Tulo- ja paluumuuttajien (n=157) muuttopäätöksen tärkeimmäksi syyksi mainitaan työpaikka vain 17 prosentissa vastauksia ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvät syyt jopa 57 prosentissa. Avoimissa vastauksissa ei ura tai työnsisältö juuri nouse esiin vetovoimatekijöissä. Voidaan tulkita, että kyse on ennemminkin työstä, joka mahdollistaa paluun muista syistä. Tällöin työ on tärkein syy muutolle, koska se mahdollistaa sen, mutta motiivit ovat kuitenkin enemmän sosiaaliseen ympäristöön liittyviä. Urakehitystä ei mainita tulon syissä, mutta se nousee kuitenkin esiin lähdön syitä kuvailtaessa.

Miten siis tässä vain muutamin esimerkein todennettua tarinaa osaamislähtöisestä ja yhteiskunnallisia arvoja vastaavasta elinkeinoelämästä vahvistetaan sekä seudun kehittämistoiminnassa että seudusta syntyvien mielikuvien ja imagon uudistamisessa? Tämä voidaan nähdä vetovoimaisuuden ja koulutetun väestön houkuttelun ja sitouttamisen kannalta keskeisenä kysymyksenä. Vaikka seudun vetovoimaan liittyy muitakin tekijöitä, on elinkeinoelämä ja työmarkkinoiden rooli kuitenkin ehkä keskeisin kokonaisuus – ja samalla haastavin kehittämisen kohde. Kuten tässäkin on kuitenkin todettu, on tähänkin haasteeseen vastaamiseksi jo monia olemassa olevia kehityspolkuja, joiden vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen voidaan nähdä myös muuttoliikkeiden kannalta mahdollisesti tärkeimpänä kehittämisen kokonaisuutena. Hieman kärjistäen, seutujen välisessä kisassa muuttoliikkeen suuntaa ohjaavat politiikkatyökalut perustuvat siis ensisijaisesti niiden kykyyn uudistaa seudun elinkeinoelämää ja sen vetovoimaa.