Maailmaa uhkaava ruokapula on todellinen riski ja polttava tulevaisuuden haaste. Ruokapulasta johtuvien kriisien arvioidaan yleistyvän erityisesti Afrikassa. Paikallinen ruokapula voi laukaista kansainvälisen muuttoliikkeen, mikä puolestaan voi pahentaa yhteiskuntien levottomuutta ja ajaa maat taloudelliseen epävakauteen. Maataloussektorilla on paljon potentiaalia kokonaisvaltaisten ratkaisujen tuottamisessa ja arvoketjujen rakentamisessa. Eteläisen Afrikan maissa on tarvetta mm. arvon lisäämiseen, työpaikkojen luomiseen ja vientimahdollisuuksien parantamiseen sekä ruokaturvan vahvistamiseen ja tuontiriippuvuuden vähentämiseen. Yleisesti ottaen maatalouden odotetaan kasvavan merkittävästi Afrikassa vuoteen 2030 mennessä. Eteläisessä Afrikassa on useita maita, joissa edellytykset ja olosuhteet maataloudelle ovat mitä parhaimmat.

Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia ja ongelmia tulee lähestyä eri näkökulmista. Humanitaarisen avun rahoitus on yksi tärkeä osa välitöntä vaikuttamista akuuteissa tilanteissa. Toinen tärkeä ja pitkällä tähtäimellä kestävämpi avain globaalin ruokakriisin ratkaisemiseksi on kehittää maataloutta riskimaissa. Ensiarvoisen tärkeää olisi saada nostettua satomääriä sekä maanviljelijöiden ansioita jalostamalla satoa edelleen ja myymällä pidemmälle kehitettyjä elintarvikkeita. Tätä osaamista meiltä löytyy Suomesta, eritoten Etelä-Pohjanmaalta. Voisimmeko koota osaamisemme, tietotaitomme ja teknologiamme yhteen ja lähteä viemään kokonaisvaltaisia suomalaisia ratkaisuja maailmalle?

Kyllä voimme! Työskentelin vuosina 2013–2017 Namibiassa Suomen suurlähetystössä yksityissektorin erityisasiantuntijana tehtävänäni edistää maiden välisiä kaupallis-taloudellisia suhteita. Tuona aikana saimme alulle mielenkiintoisen akaasiapuskahankkeen. Se on yksi hieno esimerkki siitä, miten suomalaisella osaamisella voidaan muuttaa paikallinen ongelma mahdollisuudeksi.

Kun suomalaiskonsultti tuli Namibiaan ensimmäistä kertaa vuonna 2016, hän kuuli puhuttavan Namibiaa vaivaavasta akaasiapuskaongelmasta. Samalla hänelle kerrottiin, että kahden miljoonan asukkaan Namibiassa on miljoonapäittäin vapaasti kasvatettua karjaa, joiden laidunmailla ei kuivuuden vuoksi kasva ruohoa.  Kotimaista rehuntuotantoa ei Namibiassa ole ollut kuin nimeksi ja rehu on pääsääntöisesti tuotu Etelä-Afrikasta.

Jukka Lähteenkorva FoodKnow Oy:stä huomasi tässä haastavassa yhtälössä mahdollisuuden. Akaasiapuskahanke pääsi kunnolla vauhtiin, kun Namibiassa vieraili yritysdelegaatio osana Seinäjoen Ammattikorkeakoulun BEAM -rahoituksella toteutettua esiselvityshanketta. Hankkeessa tutkittiin akaasiapuun hyödyntämismahdollisuuksia yhtenä karjanrehun raaka-aineena.

Into Seinäjoki on kesästä 2018 lähtien selvittänyt yhdessä yrityskonsortion ja FoodKnow Oy:n kanssa suomalaisyritysten mahdollisuutta päästä tarjoamaan koko arvoketjuosaamista vuohi- ja lammashankkeen toteuttamiseen Sambiassa. Tähän on syynä se, että Into sai tiedon Saudi-Arabian aikovan tulevaisuudessa ostaa Sambiasta vuohen- ja lampaanlihaa oman maansa ruokaturvan varmistamiseksi sekä myyntiin muihin Persianlahden alueen maihin. Sambia ja Saudi-Arabia ovat solmineet valtioiden välisiä sopimuksia miljoonan vuohen ostamisesta vuosittain.  Sambialla ei ole tällä hetkellä kykyä tuottaa tällaista määrää vuohia. Suomalainen arvoketjuosaaminen kiinnostaa Sambiassa ja useat tahot haluavat tehdä yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa.

Naapurimaa Botswana on onnistunut puolessa vuodessa käynnistämään vuohenlihan myynnin Saudi-Arabiaan. Sambiassa kuitenkin infrastruktuuri on kehittymättömämpää ja tarvitsee isompia investointeja toimivan arvoketjun rakentamiseksi. Tavoitteena on löytää suomalainen ratkaisu valmiiden vuohenlihan lopputuotteiden vientiin Sambiasta Saudi-Arabiaan. Sambian vuohihankkeessa on mahdollisuus päästä tarjoamaan kokonaisvaltaista suomalaista ratkaisua, johon kuuluu suomalaisten yritysten osaamisen ja teknologian vienti sekä koulutusvienti arvoketjun eri vaiheisiin.

Vuohihankkeesta on tehty alustava esiselvitys Suomen UM:n rahoittaman AGS-ohjelman (Accelerated Growth for SME’s in Zambia) kautta. Hankkeen eteenpäin viemiseksi täytyisi löytää oikeanlainen rahoituskanava ja -malli. Botswanassa on perustettu yritys, jossa osakkaina ovat saudit ja paikalliset botswanalaiset yrittäjät sekä pienellä osuudella Botswanan valtio. Sambiassa on tarkoitus myös saada saudit investoimaan arvoketjun rakentamiseen yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Ensiarvoisen tärkeää on saada paikallinen sitoutuminen hankkeeseen. Sambian presidentti ajaa vahvasti vuohihankkeen toteutumista.

Tässä on hieno mahdollisuus jälleen kerran tarjota suomalaista osaamista ruokaturvan parantamiseksi maailmalla sekä uudenlaisen elinkeinon ja liiketoiminnan rakentumiseksi tukemaan köyhyyttä vastaan taistelevan Sambian pyrkimyksiä parantaa maansa elintasoa. Seinäjoen alueelta on kerätty jo isohko yritysryhmä, jotka ovat halukkaita toteuttamaan hankkeen Sambiassa. Mukana on myös yrityksiä muualta päin Suomea. Ajatuksena on, että vahvan eteläpohjalaisen maatalousalan osaamisen ympärille haetaan mukaan yrityskonsortioihin paras mahdollinen osaaminen eri puolilta Suomea. Agroteknologiaritysten lisäksi mukaan tarvitaan myös muita yrityksiä ja toimijoita. Sopivaa rahoitusta hankkeen eteenpäin viemiseksi selvitellään parhaillaan. Nyt on vielä hyvä mahdollisuus päästä mukaan kehittämään toimivaa mallia Sambiaan!