K8 – mennyttä kauraa vai tämän päivän trendituote?

Sanna Kantola

Muuttomoottori osallistui keväällä 2020 SeAMK:n Innovaatioviikolle, jossa ratkaistaan yritysten ja organisaatioiden oikeita kehitysongelmia palvelumuotoilun keinoin. Veimme innovatiivisten opiskelijoiden ratkaistavaksi K8-seudun vetovoimaa koskevan kehityshaasteen. Tuleva kulttuurituottaja (AMK) Sanna Kantola esittelee tässä blogi-kirjoituksessa voittajatiimin näkemyksiä siitä, miten K8-seudun imagoa täytyisi kehittää, että se huomattaisiin paremmin korkeakouluihin hakevien parissa.

SeAMK Innovaatioviikko 2020

Muuttomoottori osallistui keväällä 2020 SeAMK:n Innovaatioviikoille tehtävänannolla, jossa ensimmäisen vuoden opiskelijat etsivät palvelumuotoilun keinoin vastausta kysymykseen: miten markkinoida Seinäjoen kaupunkiseutua – K8-kuntia – vetovoimaisena mahdollisuutena nuorille ja erityisesti tuleville SeAMK:n opiskelijoille? Yhteensä noin 60 innovatiivisen opiskelijan joukosta muodostettiin kymmenkunta tiimiä ratkaisemaan haastetta. Tiimit tuottivat osin tuttuja, mutta kuitenkin hyvin tuoreita ja tärkeitä näkemyksiä tarvittavasta tekemisen suunnasta, kuten hyvässä kaupunkiseudun markkinoinnissa kuuluukin. Innovaatioviikoilta saatu yksi keskeinen viesti oli se, ettei seutu näy kovin vahvasti nuorten “valintojen kentällä”, kun muuttopäätöksiä eri seutujen välillä pohditaan. Markkinoinnille ja kehittämistyölle on siis tarvetta tällä saralla.

Voittajajoukkueen näkemyksiä markkinoinnin suunnasta ja sisällöstä esittelee seuraavassa tekstissä tuleva kulttuurituottaja (AMK) ja tiimin vetäjä Sanna Kantola. Blogin lopussa myös muita nostoja kunniamaininnan saaneista markkinointikonsepteista, joita nuoret ideoivat.

K8 – mennyttä kauraa vai tämän päivän trendituote?

Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää vuosittain Innovaatioviikon, joka kokoaa yhteen monialaiset ryhmät koulun sisäisten opintosuuntien ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Nämä 5-7 -hengen pienryhmät saavat yrityksiltä tai muilta toimijoilta oikean toimeksiannon, ongelman tai kehityshaasteen, jota he lähtevät yhdessä ratkaisemaan. Pääasiassa ryhmät tekevät oman ryhmänsä kesken parhaan mahdollisen ehdotuksen ongelman ratkaisemiseksi. Ohessa käydään myös pieni kisa muiden ryhmien kanssa. Yksittäistä toimeksiantajaa kohti ryhmiä on noin 10 kappaletta, joista toimeksiantaja lopuksi valitsee parhaimman esityksen.

Innovaatioviikko oli tiukka ja tehokas puristus ideointia, tutkimusta ja suunnittelua. Siirtolaisuusinstituutin tuomaan kehityshaasteeseen, eli kuinka tehdä K8-seutu vetovoimaisemmaksi korkeakouluihin hakevien opiskelijoiden silmissä, haettiin vastausta vain yhden viikon työskentelyllä. Koska haastetta koskevat taustatutkimukset ja ideakartoitukset tehtiin näin lyhyellä aikajänteellä, keskityimme suuriin linjoihin, eli K8-kuntien imagoon. Teimme kyselyn noin 40:lle täällä asuvalle opiskelijalle tai täältä töitä löytäneelle asukkaalle, ja havaitsimme alueen imagon olevan ikäänkuin kahtia jakautunut. Toisaalta alueesta elää edelleen vahva mielikuva, joka liittyy komiaan, Etelä-Pohjanmaan häjyihin ja sisäänpäin kääntyneeseen junttikulttuuriin. Toisaalta taas Pohjanmaalla eläminen koettiin rikkaaksi mahdollisuuksien kentäksi. Yrittäjähenkisyys ja -myönteisyys, yhteisöllisyyden tunne ja Seinäjoen tarjoama yhä trendikkäämpi ja monipuolisempi kulttuurikenttä, tapahtumat ja ylipäätään arki, niinkin pieneksi kaupungiksi kuin se on, oli yllättänyt suuren osan kohderyhmästämme. Toisaalta harrastusten ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien markkinointi koettiin puutteelliseksi, vaikkakin mahdollisuudet ovat seudulla monipuoliset.

Mihin sitten päädyimme ja mikä neuvoksi?

Suurin ongelma oli mielestämme hyvin yksipuolinen mielikuva alueesta ja Seinäjoesta. Etelä-Pohjanmaa on muutakin kuin puukkojunkkareita ja jussipaitoja tai pellon kyntämistä ja koskenkorvan tislaamista. Seinäjoki itsessään tarjoaa rikkaalla tavalla monia erilaisia mahdollisuuksia eri elämäntavoille. Jos lähdetään liikkeelle yrityksistä ja harrastuksista, niin kaupungista löytyy fine-dining ravintoloita, skeittari-kauppoja, nykytaiteen museo sekä yli 60 urheiluseuraa ja järjestöä, joista löytyy vaikkapa mahdollisuus harrastaa amerikkalaista jalkapalloa maaseutumaiseman keskellä. Hyvä saavutettavuus on keskikoisen kaupungin valtti ja tiesitkö, että Lakeuden Ristin parkkipaikalta lähtiessä tämä kaikki saavutettavissa 20 minuutin sisällä.

Etelä-Pohjanmaa loistaa mahdollisuuksillaan tehdä unelmista totta. Havaitsimme, että monet alueelle muuttaneet ja kyselyymme vastanneet kokivat yllätykseksi sen, että Seinäjoki ja sen lähikunnat eivät olekaan tyypillinen keskikokoinen kaupunki, joka yrittää tulla suureksi, mutta jää kilpailussa perässätulijaksi. Maaseudun keskellä oleva alue onkin monissa asioissa ajan hermolla. Esimerkiksi alueen ammattikorkeakoulu SeAMK on valittu jo toistamiseen toiseksi parhaaksi ammattikorkeakouluksi opiskelijoiden laadullisessa työllistämisessä.

Seudun imagon päivittäminen vaatii kaikkien K8-kuntien yhteistyötä ja työryhmämme päätyi listaamaan muun muassa seuraavia keinoja:

  • Kerätään oman kunnan vahvuudet ja persoonalliset kulmat ja pohditaan, mikä on minkäkin kunnan omaa persoonaa ja mitä uutta ajansaatossa on syntynyt.
  • Listataan kaikki harrastusmahdollisuudet ja kerätään ne yhteen. Monet saattavat yllättyä siitä, miten paljon seuroja on ja kuinka aktiivisesti vähemmistöharrastuksetkin toimivat seudulla. Pohditaan yhdessä, miten harrastusten haarukoiminen olisi kaikille helpompaa.
  • Panostetaan Seinäjoen kaupungin keskustan markkinointiin yhä monipuolisemmin. Pelkkä yritysten ja palveluiden monipuolisuus ei riitä, vaan tarvitaan myös visuaalista näkemystä keskustan piristykseksi. Olisiko mahdollisuus toteuttaa esimerkiksi yhteisötaideteoksia keskustan elävöittämiseksi?
  • Otetaan koko seudun resurssit käyttöön. Seinäjoella ja sen lähialueilla on paljon tekijöitä, jotka välittävät alueesta ja haluavat tehdä työtä sen kehittämiseksi. Kuntien yhteistyökumppanuudet ruohonjuuritasolla olevien toimijoiden kanssa tuo molemminpuolista hyötyä.
  • Nostetaan esiin yritystarinoita. Yrittäjyys on täällä helppoa ja ilmapiiri on myönteinen. Erityisesti aktiivisten ja uudella tavalla ajattelevien pienyrittäjien näkyvyyttä olisi hyvä tehostaa.
  • Seinäjoki on vahvasti tapahtumakaupunki, etenkin kesäisin. Voisiko tapahtumia kenttää laajentaa myös talvelle?
  • Markkinoinnin asiantuntijat käyttöön!

Alueen päivittämissuunnitelmaa olivat tekemässä Sanna Kantolan lisäksi: Petri Kasari, automaatioinsinööri (AMK), Lassi Järvi, fysioterapeutti (AMK), Roosa Kattelus, sairaanhoitaja (AMK), Jenna Kauppinen, terveydenhoitaja (AMK) ja Kimi Kananoja, automaatioinsinööri (AMK).

Muita Innovaatioviikon ideoita

Sen lisäksi, että palkitsimme voittajatiimin seudun ydinongelmaan porautuvasta analyysistaan, saimme jakaa kunniamaininnan useammalle ryhmälle hyvistä ja osin myös erittäin toteuttamiskelpoisista ideoista. Yksittäinen blogi-kirjoitus on lyhyt formaatti kaikkien hyvien ideoiden perusteelliseen käsittelemiseen, mutta haluamme kuitenkin nostaa esiin seuraavan tiivistelmän Innovaatioviikon sadosta ja tunnistetuista haasteista.

Tunnistettu haaste: seutu uudistuu, mutta ulkopuolisten käsitykset siitä ovat ankkuroituneet vielä vanhoihin mielikuviin
– seudun uudistumista ei tunneta tarpeeksi hyvin sen ulkopuolella
– mielikuvat seudusta ovat ohuita ja liittyvät enemmän perinteisiin elementteihin, esimerkiksi jussi-paitoihin ja lakeuteen, kuin vetovoimaisiin teemoihin
– mielikuvia uudistettava uusien viestintäkanavien ja -toimijoiden kautta, myös työmarkkinoihin liittyvät mielikuvat huomioiden

Tunnistettu haaste: Kaupunkikulttuurin kehittäminen
– keskustaan lisää elämää ympärivuotisilla tapahtumilla, puistoalueilla, maauimalalla, yleisellä saunalla sekä ruohonjuurikulttuuria tukemalla

Tunnistettu haaste: opiskelun ja opiskelijaelämän parantaminen seudun vetovoimaa kehittävänä tekijänä
– kampusalueen kehittäminen vetovoimatekijäksi innovatiivisella rakentamisella
– erikoislinjojen avaaminen SeAMKissa
– kannustusraha määräajassa valmistuville
– aloittaville opiskelijoille starttiseteli harrastuksiin

Tunnistettu haaste: julkisen liikenteen kehittäminen
– opiskelijahinnat, kaluston monipuolistaminen ja uudet reitit myös K8-alueelle
– mobiilisovellus

Muuttomoottorin työ jatkuu ja jatkokeskustelua nuorten tuottamista ideoista käydään kesän jälkeen ainakin hankkeen käynnistämällä “Muuttoliike-klinikalla”. Muuttoliike-klinikalla tullaan pohtimaan seudun vetovoimaan ja laajemminkin muuttoliikkeeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä laajasti eri sidosryhmien kanssa ja eri kulmista. Aiheet ovat paitsi tutkimushankkeesta nousevia kehitystarpeita ja niiden käytännön sovellusten muotoilua, myös muita kiinnostavia ja relevantteja muuttoliikkeeseen kiinnittyviä teemoja. Aiheita voidaan lähestyä niin hyvässä yhteiskehittämisen hengessä kuin akateemisimpinakin pohdintoina, aina teemasta ja tavoitteesta riippuen.

– Siirtolaisuusinstituutti