Muuttoliikettä ohjaavat yhteiskunnan rakenteet ja institutionaaliset käytännöt. Sen vuoksi muuttoliikkeen uudelleen ohjaamisen mahdollisuudet avautuvat pääsääntöisesti rakenteellisten muutosten kautta. Nyt elokuussa voimaan tuleva uusi oppivelvollisuuslaki avaa uusia alueellisen koulutuspolitiikan mahdollisuuksia ja tarjoaa samalla myös tilaisuuden vahvistaa K8-kaupunkiseudun veto- ja pitovoimaa.
Vuoden 2021 alusta Muuttomoottori -hanke keskittyy keskusteluun ratkaisuista K8-seudun muuttoliikkeen uudelleen suuntaamiseksi. Tässä blogi-kirjoituksessa esittelemme lähestymistavan sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia, joiden avulla muuttoliikkeen suuntaa voidaan pyrkiä muuttamaan. Ehkä tärkeimpänä, kutsumme sinut mukaan keskusteluun!
Muuttomoottori järjestää kaikille avoimen verkkoseminaarin ”Covid-19 ja muuttoliike – Tutkimuksia, kokemuksia ja tulkintoja ilmiöstä ja sen vaikutuksista Suomessa”. Siirtolaisuusinstituutin foorumilla järjestetyssä seminaarissa nostetaan esiin uusinta tutkimustietoa ja alustavia tulkintoja siitä, miten pandemian uhkaa torjuvat politiikkapäätökset ovat vaikuttaneet muuttoliikkeeseen.
Vaikuttaako poikkeustila maan sisäisiin muuttoliikkeisiin ja kaupungistumiseen Suomessa? Jo keväällä muuttoliikkeessä tapahtunut varovainen jarrutusliike viittaa tähän mahdollisuuteen. Tässä kirjoituksessa pohdimme sitä, millä tavoin kevään poikkeustila vaikutti ihmisten kokemuksiin ja ajatuksiin kaupungissa asumisesta.
Keväällä 2020 käynnistyneellä poikkeustilalla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka koskevat myös muuttoliikettä. Näin ollen myös Muuttomoottori-hankkeessa on pyritty ymmärtämään ilmiön vaikutusta muuttoliikkeeseen ja hankkeen hengen mukaisesti liittämään ilmiöt laajempaan yhteiskunnalliseen sekä erityisesti alueelliseen kehitykseen Etelä-Pohjanmaalla.
Muuttomoottori osallistui keväällä 2020 SeAMK:n Innovaatioviikolle, jossa ratkaistaan yritysten ja organisaatioiden oikeita kehitysongelmia palvelumuotoilun keinoin. Veimme innovatiivisten opiskelijoiden ratkaistavaksi K8-seudun vetovoimaa koskevan kehityshaasteen. Tuleva kulttuurituottaja (AMK) Sanna Kantola esittelee tässä blogi-kirjoituksessa voittajatiimin näkemyksiä siitä, miten K8-seudun imagoa täytyisi kehittää, että se huomattaisiin paremmin korkeakouluihin hakevien parissa.
Vierailijablogissa eri sidosryhmien edustajat ja asiantuntijat nostavat esiin uusia näkökulmia tai nousevia kehityspolkuja liittyen Seinäjoen kaupunkiseudun kehitykseen ja sen vetovoimaan. Ensimmäisen vierailijablogimme on kirjoittanut Elisabet Kivimäki, joka työskentelee Into Seinäjoki Oy:ssä asiakkuuspäällikkönä tehtävänään mm. yritysten innostaminen kansainväliseen liiketoimintaan. Aiemmin hän on ollut töissä Suomen suurlähetystöissä Namibiassa ja Sambiassa edistämässä kauppasuhteita ja investointeja Suomen ja eteläisen Afrikan välillä. Afrikan nopeasti mutta epätasaisesti kasvavat markkinat avaavat [...]
Muuttomoottori -hanke järjesti lokakuun lopussa 29.10. Seinäjoen Framilla kansainvälisen tieteellisen seminaarin ’Migration and Regional Economic Development – in Search of New Stories for Rural Urbanization’. Nimensä mukaisesti seminaarin teemana olivat muuttoliikkeet ja niiden yhteys aluekehitykseen. Tavoitteena oli tuoda keskusteluun asiantuntemusta ja näkemyksiä Seinäjoen kaupunkiseudun ulkopuolelta. Keskustelun painotus oli suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella, keskikokoisissa ja pienissä kaupungeissa sekä niitä ympäröivällä maaseudulla. Miten nämä alueet voivat menestyä kilpailussa vähenevästä väestöstä?
Tämä blogiteksti käynnistää sarjan kirjoituksia, joissa keskustellaan Seinäjoen K8-kaupunkiseudun muuttoliikkeeseen liittyvistä haasteista sekä niiden mahdollisista ratkaisuista. Sarjassa nostetaan esiin kaupunkiseudulta nousevia kehityspolkuja, jotka tuovat sen tarinaan uusia sävyjä ja voidaan nähdä seudun veto- ja pitovoimaa vahvistavina tekijöinä. Kirjoittajina toimivat Siirtolaisuusinstituutin tutkijat.